keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Ufomammut - Ecate (2015)

EMP.fi
Italiasta ponnistava psykedeellisen sludgepörinän sanansaattaja Ufomammut on yksi viime aikojen mielenkiintoisimmista tuttavuuksista. Tutustuin tähän yhden hienoimmista nimistä omaavaan trioon edellisten ORO-levyjensä myötä. Tämä tapahtui joskus vuonna 2012 kun sekä Opus Primum että Opus Alter julkaistiin. Sen enempää uutta materiaalia en ehtinyt odotella, kun seitsemäs, hienosti otsikoitu albumi Ecate julkaistiin.

Jostain kumman syystä useampi tänä vuonna kuuntelemani levy on sisältänyt mystiset 6 kappaletta. Samaa sarjaa jatketaan tässäkin. Kolmeen varttiin mahdutetut kappaleet lähentelevät parhaimmillaan yhtätoista minuuttia ja lyhyin on ohi kolmessa minuutissa. Levyn avaava kaksikko Sominum ja Plouton iskevät ensisekunneistaan lähtien lyijynraskasta äänivallia korvien välistä avaruutta värisyttäen. Vire on todella alhainen ja päällekäyvä.

Soundissa tapahtuu pieni muutos Chaosecretin ryhtyessä soimaan, tunnelman kuitenkaan muuttumatta yhtään kevyemmäksi. Postrockmainen tuomionjulistus jumittaa ja junnaa hitaasti ja varmasti mahtavan laulunkaikunan häilyessä taustalla. Happoinen meininki jatkuu raskaamman Templen kautta levyn kummalliseen sienenmakuiseen avaruustrippiin Revelation. Hienosti toiseksi viimeiseksi asetettu instrumentaali on taidokkaasti isketty oikealla paikalleen, ikään kuin antamaan lepohetki ennen viimeistä iskua. Chaosecretin kanssa levyn huippuhetkiin nousee pahaa enteilevä päätöskappale Daemons. Kymmenen ja puolen minuutin jopa vauhdikkaaksi yltyvää kitaroiden rääkkäämistä seuraa upea parin minuutin urkuja muistuttava soitanta. Upea lopetus soraisen runttauksen päätteeksi.

Ecate sisältää kolme varttia raskasta psykedeliaa. Levyllä ei sinänsä tapahdu juuri mitään erikoista, mutta kyllä kuuden kappaleen verran hypnoottista kitarajumitusta kuuntelee ihan vaikka mielellään. Aivan edellisen albumin tasolle ei tässä ihan ylletä, mutta mielenkiintoa herättävä kokonaisuus tässäkin on saatu aikaiseksi. Rouhean kitaravallin ja kosmisen taustaäänen yhdistelmä porautuu kuulohermoihin viihdyttävällä tavalla. Kiinnostava levy, vaikka hieman yllätyksettömäksi jääkin.

3,5/5


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti